Osaatko sinä unelmoida tulevaisuuden?

Suomen ensimmäisen kaupallisen tietokoneen, ENSI:n, käyttöönotosta on kulunut yli 50 vuotta. En kuitenkaan usko, että silloin koneen käyttöön ottaneet henkilöt osasivat edes unelmoida siitä, miten tietotekniikka tulee mullistamaan niin yritysmaailmaa kuin jokaisen suomalaisen päivittäistä elämää.

Kukapa osasi odottaa, että kun koneen muistikapasiteetti kasvaa tuhatkertaiseksi se voi kutistua sormenpään kokoiseksi – puhumattakaan siitä, että laitetta ei käytetäkään yritysten hyötysovelluksiin vaan teinien musiikkikirjaston kuljettamiseen taskun pohjalla.

Tietotekniikka on koko lyhyen historiansa ajan kehittynyt nopeasti. Koneita asennettaessa on odotettu jo uuden, kapasiteetiltaan suuremman laitteen mahdollistamia uusia sovelluksia. Jonkin teknisen pullonkaulan poistumista.

Teknologia on kuitenkin viimeisen viiden vuoden aikana kypsynyt tasolle, jossa lähes kaikki on mahdollista. Perustekniikka ei ole enää este erilaisten sovellusten toteuttamiselle. Pikemminkin kyse on siitä, osaammeko ajatella uudella tavalla ja nähdä mielessämme uudenlaisia tapoja käyttää olemassa olevaa teknologiaa.

Kirjassaan ”Technical revolutions and financial capital” venezuelalainen taloushistorioitsija, Carlota Perez, kuvaa tätä kehitysvaihetta teknologian kulta-ajaksi. Ilmiö ei suinkaan ole historiassa ainutkertainen. Samanlaiseen vaiheeseen on tultu aina, kun jotain uutta teknologiaa on alettu soveltaa. Teollisen tuotannon nousu, höyryvoima ja rautatiet, raskas teollisuus ja suuret koneet, auton ja massatuotannon vuosisata, ja viimeksi nyt meneillään oleva tietotekniikan ja televiestinnän aikakausi, ovat kaikki käyneet läpi samankaltaisen elinkaaren. Jokaisella aikakaudella on ollut oma kuplansa ennen alan vakiintumista ja kulta-ajan koittamista.

Uudet keksinnöt kehittyvät yleensä pienistä parannuksista vanhoihin teknologioihin. Siksi tuotekehittäjien näkökenttää tulevaisuuteen rajoittaa usein olemassa olevan teknologian koetut venymismahdollisuudet, vallitsevat paradigmat.

Aina silloin tällöin eri aloilta tulevat teknologiat törmäävät ja luovat harppauksia kehitykseen. Yksi asia mahdollistaa toisen.

Esimerkki tällaisesta ilmiöstä on Internet-TV. Se yhdistää perinteisen television sisällöntuotannon ja uuden jakelutavan. Uusi jakelukanava mahdollistaa sisällön katsomisen silloin kun sitä halutaan, eikä silloin kun tv-asema sen lähettää. Internet-TV vaikuttaa merkittävästi television kulutuskäyttäytymiseen, sillä tapamme katsoa ohjelmia tiettyyn aikaan tiettynä päivän on lähtöisin vanhan jakelutavan puutteista, ei kuluttajien halusta tai tarpeesta.

Todelliset edistysaskeleet teknologian käytössä ovat syntyneet tämän kaltaisten harppausten seurauksena. Niiden ansiosta syntyy myös uusia markkinoita ja käyttäytymismalleja. Uusia paradigmoja.

Hyvin harvalla on kyky nähdä näitä harppauksia etukäteen. Villeimpiä ajatuksia saattaa löytyä scifi-kirjallisuudesta tai lasten saduista. Niiden rajoitteena on vain kirjoittajien mielikuvitus ja avoimin mielin kirjoja lukevien nuorten unelmat ja fantasiat.

Nykyinen generation Z käyttää teknogiaa aivan eri tavalla kuin esimerkiksi suuret ikäluokat tai edes internetin kanssa samaan aikaan syntynyt generation X.

Osa tulevaisuudesta on jo piirustuslaudoilla ja laboratorioissa. Mutta nyt teknologian kulta-aikana todelliset ihmiskuntaa muuttavat innovaatiot eivät enää välttämättä riipukaan uudenlaisen tietotekniikan kehittämisestä, vaan olemassa olevan soveltamisesta. Kaikki, mitä pystytään unelmoimaan, pystytään myös tavalla tai toisella toteuttamaan.

Uusien sukupolvien ja tulevaisuuden suurten ajattelijoiden tehtäväksi jääkin jälleen kerran kyseenalaistaa edellisten sukupolvien toimintamallit ja unelmoida meille uusi tulevaisuus.

Published in: on 04/01/2010 at 20:23  Jätä kommentti  
Tags: , ,

The URI to TrackBack this entry is: https://huvimaja.wordpress.com/2010/01/04/osaatko-sina-unelmoida-tulevaisuuden/trackback/

RSS feed for comments on this post.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: