Liian hyvä menestymään

Greg McKeown kertoo Harward Business Review:n blogissan siitä, miten onnistuminen monella allalla voi muodostua todellisen menestyksen esteeksi.

 

HBR Blog Network: The Disciplined Pursuit of Less

Published in: on 01/01/2013 at 12:22  Jätä kommentti  

Mitä tapahtui tuumaustauolle?

IBM:n perustajan,  T. J. Watsonin, suosituin lausahdus lienee ollut, että kaikki maailman ongelmat voidaan ratkaista, jos ihmiset vain pysähtyisivät ajattelemaan. Myöhemmin kyseinen lausahdus ikuistettiin seinätauluihin, joissa luki yksinkertaisesti: ”Think!”

Tietotekniikan oli tarkoitus irrottaa aikaa mekaanisesta toimistotyöstä ja vapauttaa ihmiset käyttämään aikaa ajatteluun. Toisin on kuintenkin käynyt.

Oheinen artikkeli kysyykin ”What happened to downtime?”

Published in: on 16/10/2011 at 14:47  Jätä kommentti  
Tags:

Heimoajattelu ja muutoksen johtaminen

Edellisessä artikkelissa ja videossa puhutaan kulttuurien muodostamista ympyröistä ja niiden välisestä alueesta. Tällä videolla Seth Godin puhuu samantyyppisestä alakulttuureiden ajattelutavasta ja niiden roolista erilaisten muutosliikkeiden syntymekanismeissa.

Aihe on erityisen mielenkiintoinen yritysjohdon ja muutoksen johtamisen näkökulmasta. Yleisesti hyväksytty ajattelutapa organisaatioiden muutoksen ohjaamisessa on, että jokainen organisaation jäsen täytyy saada hyväksymään ja omaksumaan esitetty muutos, jotta se voitaisiin viedä läpi menestyksellisesti. Seth Godin kuitenkin väittää, että kaikkien ei tarvitse olla mukana. Riittää, kun mukaan saadaan organisaation aktiiviset vaikuttajat – heimojohtajat.

Seth Godin on the tribes we lead

Tarinoita ympyröistä ja niiden välistä

Elif Shafak on kirjailija ja tarinankertoja. Tällä videolla hän kertoo isompien ja pienempien kulttuurien muodostamista ympyröistä ja tarinoiden voimasta niiden murtajana. Ympyröiden lisäksi puhutaan niiden väliin jäävien alueiden tärkeydestä. Paikoista, joissa kulttuurit kohtaavat, sekoittuvat ja muodostavat uusia ajatuksia.

Elif Shafak: The politics of fiction

Published in: on 28/12/2010 at 09:35  Jätä kommentti  
Tags: ,

Johtamisen vaikutus työntekoon

Ohessa on mielenkiintoinen näkökulma johtamiseen ja siihen, miten perinteinen johtaminen ja siihen liittyvät rutiinit, kuten kokoukset, voivat vaikuttaa työntekoon ja sen tehokkuuteen. Jokainen kokouksissa istunut tunnistaa helposti tilanteen, jossa päivä katoaa muiden aktiviteetteihin osallistuessa mutta mitään omaa ei työpäivän päättyessä ole saanut aikaiseksi.

Jason Fried: Why work doesn’t happen at work

Published in: on 01/12/2010 at 12:59  Jätä kommentti  
Tags: ,

Tappoiko lehdistötiedote journalismin?

John Nichols puhuu journalismin ahdingosta vähenevien resurssien ja kasvavien PR-joukkojen puristuksessa.

Kun mediat leikkaavat toimittajaresursseja, yksittäisellä toimittajalla on suurempi paine täyttää tyhjää palstatilaa vähemmässä ajassa. Sen vuoksi aikaa vievän perinteisen journalismin sijaan turvaudutaan usein PR-organisaatioiden tuottaman materiaalin käyttöön. Miten lähdemateriaali vaikuttaa aihevalintoihin ja lehdistön rooliin yhteiskunnassa?

Klikkkaa linkkiä ja katso FORA.TV:n video.

John Nichols on the state of journalism

Published in: on 13/10/2010 at 07:23  Jätä kommentti  
Tags: ,

Sotajuttu esitysmateriaalien viidakosta

Kauniit tai monimutkaiset esitysmateriaalit voivat joskus peittää sen tosiasian, että esityksen asiasisällössä on puutteita tai että asian esittämiseen selkeästi, kokonaisvaltaisesti ja syvällisesti ei ole juuri panostettu.

Oheinen linkki vie The New York Timesin artikkeliin, joka kertoo sananmukaisesti sotajutun esitysmateriaalien viidakosta.

Yhdysvaltain armeijan PowerPoint kalvo jonka on tarkoitus selventää strategiaa

By ELISABETH BUMILLER
Published: April 26, 2010
PowerPoint has crept into the daily lives of U.S. military commanders and reached the level of near obsession.
Published in: on 02/09/2010 at 14:39  Jätä kommentti  
Tags: ,

Menestys ei ole päämäärä vaan matka

Onnistuminen ja menestyminen jossain asiassa on yleensä monen tekijän summa. Näiden asioiden tekeminen toistuvasti johtaa menestykseen ja ylläpitää sitä.Kun menestystekijöiden harjoittaminen lopetetaan ja tyydytään ihailemaan vanhoja saavutuksia, lopputuloksena on menestyksen katoaminen.

Samaan tapaan kuin huippu-urheilijan on harjoiteltava jatkuvasti päästäkseen huipulle ja pysyäkseen siellä, yhteisöiden ja yksilöiden tulee työskennellä jatkuvan menestyksensä eteen. Ahkeruus palkitsee.

Oheisella videolla Richard St. John kertoo oman tarinanasa.

Published in: on 31/08/2010 at 07:33  Jätä kommentti  

Eteenpäin pääsee kahdella tavalla…

Anything can be achieved in small, deliberate steps. But there are times you need the courage to take a great leap; you can’t cross a chasm in two small jumps.

- David Lloyd George

Published in: on 27/08/2010 at 09:04  Jätä kommentti  

Kukko, koira ja pieni sininen kettu

Kukko, koira ja pieni sininen kettu

Olipa kerran maatila, jossa kasvatettiin pitäjän parasta vehnää. Tilan isäntänä toimi karhu ja muut eläimet pitivät huolta tilan toiminnasta. Kissa huolehti kirjanpidosta, lammas varastoista ja hevostallin asukkaat tavaran toimituksista.

Eräänä päivänä karhu päätti, että muutaman vuoden kuluttua tilan pitäisi olla pitäjän suurin ja kaunein. Kasvuun tarvitaan varoja, joten niiden hankkimiseksi jonkun oli lähdettävä markkinoille myymään tilan tuotteita mylläreille.

Tilan eläimet pohtivat, kenet pistetään asialle ja päättivät, että kukko on varmasti paras tähän työhön. Niinpä kukko lähetettiin matkaan.

Kukko oli ylpeä nimityksestään ja kiekaisi: ”Minut on valittu tilan edustajaksi markkinoilla ja aion tuoda kotiin mahtavan tilauksen!”

”Muistathan tarkistaa tuotteiden varastotilanteen ennen kauppoja”, sanoi Lammas.

”Muistathan neuvotella sopivan hinnan”, sanoi Kissa.

”Muistathan tarkistaa myös kärryjen määrän, että saamme tavaran toimitettua”, sanoi Hevonen.

Kukko ei kuitenkaan piitannut muistuttelijoista vaan lähti omin päin kaupantekoon.

Illan tullessa Kukko palasi markkinoilta ylpeämpänä kuin koskaan. Mukanaan hän toi sopimuksen.

”Tein loistokaupat”, Kukko sanoi, ”Oluenpanija tilasi meiltä viisikymmentä kuormaa ohraa toimitettavaksi heti ensi viikolla.”

”Mutta meillä ei ole ohraa”, sanoi Lammas. ”Meillä on vain vehnää. Meidän on vaihdettava vehnä ohraksi markkinoilla.”

”Ohra on paljon vehnää kalliimpaa”, sanoi Kissa.  ”Joudumme antaamaan kaiken vehnämme, jotta saamme tarvittavan määrän ohraa.”

”Meillä on käytössämme vain viidet kärryt”, sanoi Hevonen.  ”Emme millään ehdi kuljettaa kaikkea määräaikaan mennessä.”

Kävi ilmi, että Kukko oli tehnyt huonot kaupat ja koko tilan tuotanto ja osa siemenviljoista joduttiin vaihtamaan markkinoilla sopimuksen täyttämiseksi ja kaiken lisäksi Oluenpanija oli tyytymätön myöhässä tulleeseen toimitukseen.

Vuosi kului ja koko tila työskenteli ahkerasti uuden sadon kasvattamiseksi. Syksyn tullen Karhu muisti päätöksensä, että muutaman vuoden kuluttua tilan pitäisi olla pitäjän suurin ja kaunein. Oli siis jälleen aika lähettää joku markkinoille myymään tilan tuotteita mylläreille.

Edellisen vuoden virheistä oppineena eläimet päättivät, että tällä kertaa markkinoille lähtee uskollinen Koira. Koira noudattaisi varmasti kaikkia saamiaan ohjeita, joten mikään ei voi mennä pieleen.

Kun Koira oli lähdössä matkaan, Lammas huikkasi sille: ”Muistathan tarkistaa tuotteiden varastotilanteen ennen kauppoja.” ”Tottahan toki, mutta mistä tiedän paljonko tavaraa meillä on varastossa”, kysyi Koira. ”Helppoa”, sanoi Lammas. ”Menet viljasiilolle ja tarkistat kaikista siiloista, paljonko kussakin on vehnää.”

Koira teki työtä käskettyä. Se jolkutteli siilolle ja tarkasti huolellisesti jokaisesta siilosta, paljonko tavaraa oli myytävissä. Kun selvitys oli tehty, Koira oli jälleen valmis lähtemään markkinoille.

”Mutta muistathan neuvotella sopivan hinnan”, sanoi Kissa. ”Tottahan toki, mutta mistä tiedän mikä on oikea hinta”, kysyi Koira. ”Helppoa”, sanoi Kissa. ”Menet tupaan ja tarkistat mapeissa olevista papereista, mihin hintaan kaupat voidaan tehdä.”

Koira teki työtä käskettyä. Se jolkutteli tuvalle ja tarkisti jokaisesta mapista, mitä kukin lajike maksaa. Kun työ oli tehty, Koira oli jälleen valmis lähtemään markkinoille.

”Mutta muistathan tarkistaa kärryjen määrän, että saamme tavaran toimitettua”, sanoi Hevonen. ”Tottahan toki, mutta mistä tiedän, montako kärryä meillä on käytössämme”, sanoi Koira. ”Helppoa”, sanoi Hevonen. ”Menet vain tallille ja lasket montako vaunua meillä on vapaana.”

Koira teki työtä käskettyä. Se jolkutteli tallille ja tarkisti huolellisesti, montako vaunua sieltä löytyi. Kun työ oli tehty, Koira oli jälleen valmis lähemään markkinoille.

”Nyt tiedän hinnan, varastot ja vaunujen määrän. Olen valmis lähtöön.” Lammas, Kissa ja Hevonen nyökyttelivät tyytyväisinä ja Koira lähti matkaan.

Illan tullessa Koira palasi markkinoilta alakuloisena ilman sopimusta. ”Kun ehdin markkinoille, myllärit olivat jo lähteneet”, nyyhkytti Koira.

Kävi ilmi, että Koiralta oli mennyt niin kauan hinnan, varastojen ja kärryjen tarkistamiseen, että kun se oli ehtinyt perille, myllärit olivat jo ostaneet tarvitsemansa viljan muilta tiloilta.

Vuosi kului ja koko tila työskenteli ahkerasti uuden sadon kasvattamiseksi. Syksyn tullen Karhu muisti päätöksensä, että muutaman vuoden kuluttua tilan pitäisi olla pitäjän suurin ja kaunein. Oli siis jälleen aika lähettää joku markkinoille myymään tilan tuotteita mylläreille.

Eläimet pohtivat taas kuumeisesti, kenet lähetetään kaupantekoon. Ei onnistunut ylpeä Kukko, eikä myöskään uskollinen Koira. Mikä siis neuvoksi? Jos kaupat epäonnistuvat kolmannen kerran, tilasta ei tule pitäjän suurinta ja kauneinta vaan se joutuu perikatoon. Kuka uskaltaa ottaa sellaisen vastuun?

Pitkän hiljaisuuden jälkeen pieni sininen Kettu sanoo: ”Minä menen – mutta tarvitsen apua.” Koska kukaan muu ei halunnut lähteä, kaikki olivat iloisia vapaaehtoisen löytymisestä ja olivat tien laidassa saattamassa pientä sinistä Kettua matkaan.

Kun Kettu saapui Lampaan kohdalle se sanoi: ”Sinä kun tiedät varastotilanteemme, kerropa minulle, paljonko viljaa meillä on myytäväksi?” Lammas mietti hetken ja sanoi: ”Siilot ovat täynnä uutta viljaa, mutta lisäksi sain varastoitua osan edellisen vuoden sadosta naapurin laareihin. Myytävää on siis yllin kyllin.”

Kissan kohdalle tultuaan pieni sininen Kettu kysyi: ”Sinä kun tiedät, viljojen hinnat, kerropa minulle, mihin hintaan minun kannattaa tuotteemme myydä.” Kissa mietti hetken ja kirjoitti paperille hinnan, jolla tuotto on hyvä mutta kauppa varmasti vielä käy.

Viimeisenä saattajana oli Hevonen. Häneltä pieni sininen Kettu kysyi: ”Sinä kun tiedät kaiken tavaran toimittamisesta, kerropa onko meillä tarpeeksi kärryjä koko sadon kuljettamiseksi?” Hevonen mietti hetken ja sanoi: ”Meillä on kärryjä riittävästi tämän vuoden sadon kuljettamiseksi, mutta jos saamme hieman lisää aikaa ja voimme tehdä uuden reissun ja kuljettaa edellisen vuoden sadonkin perille.”

Ystäviensä neuvojen jälkeen pieni sininen Kettu tiesi hinnan, varastot ja vaunujen määrän ja oli valmis lähtemään markkinoille.

Illan tullen pieni sininen Kettu palasi markkinoilta iloisesti hypähdellen. Mukana hänellä oli sopimus.

”Teimme hyvät kaupat”, pieni sininen Kettu sanoi. ”Hintamme oli sopiva ja Mylläri osti koko satomme.”

”Hienoa”, huusivat tilan eläimet.

”Ei siinä vielä kaikki”, sanoi pieni sininen Kettu. ”Kun mylläri kuuli, että viljaa olisi vielä lisää, hän harmitteli ettei varastoon mahtunut enempää. Muistin silloin Hevosen sanat vaunujen määrästä ja tarjosin toimitusta vasta, kun myllärin laareissa olisi jälleen tilaa, ja niin hän osti viime vuodenkin sadon.”

”Mahtavaa”, huusivat tilan eläimet.

”Mutta ei siinäkään ollut vielä ihan kaikki”, sanoi pieni sininen Kettu. ”Mylläri oli niin tyytyväinen siitä, ettei hänen tarvinnut käydä jatkuvasti markkinoilla hankkimassa lisää jauhettavaa, että hän osti samalla sopimuskella ensi vuodenkin sadon.”

Karhu oli tyytyväinen. Vihdoinkin tila oli saanut varoja maiden kasvattamiseen ja siitä tuli vihdoin pitäjän suurin ja kaunein. Ja kaikki oli pienen sinisen Ketun ansioita. Se oli pyytänyt etukäteen neuvoa ystäviltään ja oli ehtinyt ajoissa markkinoille. Nokkeluutensa ansioista se oli vielä tarjonnut myllärille apua toimituksiin ja varastointiin, joten mylläri pystyi keskittymään myllynsä hoitamiseen.

Sen pituinen se.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.